Potilas valmiina leikkaukseen

Tänään olin viimeistä päivää toimistolla ja sain paljon kannustusta työkavereilta. Työnantaja yllätti positiivisesti työkuvioihin liittyvissä asioissa. Taidan palata tervehdyttyäni intoa puhkuen työpöydän ääreen. Selvitin nyt jo ennakkoon osasairauspäivärahan koukeroita henkilöstöosaston kanssa ja kovin byrokraattiselta vaikuttaa. Toivottavasti en joudu siihen paperisotaan. Leikkauksesta tulee automaattisesti neljän viikon sairausloma, mutta sen jälkeen katsotaan sitten tilannetta hoitojen ja voinnin mukaan.

Iltapäivällä kävin rentoutumassa Meilahden Kolmiosairaalassa magneettikuvauksessa, joka tehtiinkin ainoastaan rintojen alueelle ja hieman niiden ympärille eli tavoitteena oli saada lisätietoa leikkausta varten. Kuvaus kesti noin 20 minuuttia ja meinasin nukahtaa. Rentoutumista helpotti viime yön valvominen... Pojilla oli hieman asiaa: Isommalla oli niskat jumissa ja pääkipeänä, ehkä jännityksestä johtuen. Nuorempi (joka nukkuu aina sikeästi koko yön) näki painajaista jostain autosta.

Kuvauksesta suuntasin ostoksille. Olin jo suunnitellut ostavani sairastusasun kotiin eli löysän hupparin, joka ei varmasti kiristä rintojen kohdalta ja parit uudet kotihousut. Lisäksi ostin pojille pienen lahjuksen, jonka saavat ihmeteltäväkseen, kun tulevat keskiviikkona tai torstaina katsomaan minua sairaalaan. Eivät ole nähneet ketään vastaavassa tilassa sairaalassa, joten yritän siirtää heidän huomiotaan hieman muualle, etteivät säikähdä liikaa letkuja. Sairaalalaukku on jo osittain pakattuna.

Huomenna luvassa tietokonekuvaus, joten kohta pääsen herkuttelemaan appelsiinimehua jodilla terästettynä. Aamulla olen varmasti säteilevän kaunis, kun suuntaan Haartmanin sairaalasta kuvasten jälkeen kotia kohti. Lapussa lukee, että luvassa on vartalon ja vatsan tietokonetomografiatutkimus, mutta ainakin on siis luvassa taas topless-kuvaus.

Huomenna iltapäivällä minun pitää soittaa Naistenklinikalle ja saan tarkemmat ohjeet keskiviikolle. Enää kaksi yötä leikkaukseen! Jee!