Puhtaat paperit

Tänään se varmistui eli tt-kuvissa ei ollut mitään syöpään viittaavaa eikä ihollakaan metastointia. Tämän tiedon voimalla painetaan vielä kuukauden verran ennen ansaittua lomaa. Jee!
Syöpiksellä oli muutettu taas hieman kuvioita. Aulan ilmoittautumisaparaatti antoi ohjeeksi väärän kerroksen. Yksinkertainen asiakas ihmettelee (osa 456): mitä tekee ilmoittautumiskoneella, joka ohjaa ihmiset väärään kerrokseen???????? Lääkäri sanoi, etteivät iäkkäät ihmiset osaa lähteä etsimään oikeaa kerrosta. Enpä minäkään olisi, ellen olisi ihmetellyt aiemman lääkärin nimen puuttumista kyseisen kerroksen ovista. Kaikki tuo epäjärjestelmällisyys saa kylmät väreet liikkeelle. Entäs jos hoitojakin suunnitellaan yhtä "tehokkailla" järjestelmillä? Ettei vaan kukaan vetäise palkokasvia nenään, on pakko todeta, että olen saanut hyvää hoitoa. :) Muutosten myötä myös lääkäri oli vaihtunut. Entinen lääkärini seuraa edelleen tapaustani ja uusi lääkäri (ei mikään nuori tapaus) sanoi keskustelevansa tapauksestani vielä entisen lääkärin kanssa. Entinen lääkäri tekee edelleen päätökset esim. ensi syksyn osalta. Saan parin vajaan kuukauden päästä perinnöllisyyskokeiden tulokset. Sen jälkeen päätetään tulevasta. Jos kannan rintasyöpägeeniä, on edessä ainakin munasarjojen poisto. BRCA1 ja BRCA2 -rintasyöpägeenit lisäävät merkittävästi myös munasarjasyövän riskiä. Lääkäri kommentoi minua suoraan korkean uusiutumisriskin tapaukseksi. Hän yritti kai kannustaa positiivisuuteen sanomalla, ettei kuitenkaan ole varmaa, että se uusiutuisi. Selailin tänään syöpävihkoani ja ensimmäisen onkologikäynnin kohdalle olin kirjoittanut: Jos ei her2-postitiivinen, uusiutuu helpommin. Onneksi olen tehnyt hyvät muistiinpanot, etten ainakaan unohda näitä tärkeitä tietoja.

Jos joku vertaissisko kaipaa hilpeää puuhaa, voi itseään viihdyttää lifemath-sivuston laskurilla www.lifemath.net/cancer/breastcancer/therapy/. Ilman hoitoja, syöpä leikkaisi elinikäodotettani yli 30 vuodella ja hoidot pidentävät ikääni melkein 15 vuodella. Tuon laskurin mukaan voin hyvällä tuurilla elää melkein 70 vuotiaaksi. En välttämättä suosittele tuota laskuria välttämättä ihan kaikille vertaissiskoille.

Lähestyvä lääkäriaika aiheutti selvästi pientä mietteliäisyyttä koko perheessä. Pojista isompi suunnitteli jo, että voisimme muuttaa jonnekin kauas pois ainakin viideksi vuodeksi, ehkä pysyvästikin. Kouluvuosi harrastuksineen on tainnut käydä hänen voimilleen, ja hän on selvästi loman tarpeessa. Viime viikolla hän kyseli: Mihin syöpään kuolee eniten ihmisiä? Miten vakava sun syöpä oli, äiti? Eihän tokaluokkalaisen kuuluisi näitä asioita pohtia. Pötköttelimme sitten taas sohvalla pitkän tovin ja puhuimme syövästä, terveydestä ja hyvistä hetkistä nauttimisesta. Tänään mies oli sanonut aamulla pojille, että tänään on se lääkärikäynti. Pienempi juoksi halaamaan, kun illalla kerroin, että kaikki oli hyvin. Häntä oli mietityttänyt asia päivällä. Ei kai näistä olisi pakko puhua, emmekä puhukaan läheskään kaikista skenaarioista. Syöpä on jäänyt taka-alalle, mutta näköjään nousee pinnalle ainakin kontrollikäyntien aikaan. Silloin yritän oman henkisen vuoristoradan keskellä kuunnella poikia tavallista herkemmällä korvalla ja vastata jokaiseen kysymykseen. Ei syöpäasioita voi  ainakaan minun mielestäni lakaista täysin piiloonkaan. Tämän illan tunnelmaa meidän kodissa voi kuvata kliseisesti väsynyt, mutta onnellinen. :) Vihdoin on kesä!

Kohti toista kontrollia

Huhtikuu sujahti ohi melko huolettomissa merkeissä. Viime viikonloppuna olin pikavisiitillä Hollannissa. Oli ihana nauttia keväästä ystävien seurassa. Paluu arkeen onkin koittanut tällä viikolla. Punktiot eivät taidakaan olla ihan vielä historiaa. Pakko nöyrtyä ja mennä käymään Naikkarilla viimeistään ensi viikolla.. tai seuraavalla. Tällä viikolla sain postia, joka toi pientä pilvisyyttä vappuun. Sain kirjeen, jossa muistutettiin tulevasta TT-kuvauksesta ja kerrottiin sen ajankohdan siirtymisestä myöhemmäksi samana päivänä. Menenkin kuvaukseen työpäivän päätteksi. Onneksi. Eipähän tarvitse lähteä ravaamaan keskellä päivää ja mennä sen jälkeen töihin naama vihreänä. Kuvaus on luvassa jo parin viikon päästä ja sen jälkeen pitäisi vielä jaksaa odottaa tuloksia viikon verran.

Näkyvyys tulevaisuuteen on edelleen vaihteleva. Perusvireeni on positiivinen, mutta pienikin kolotus nostaa helposti pelkopeikon takaisin olkapäälle. Ehkä tähän pirun vuoristorataan joskus tottuu. Onneksi kontrolli on jo hyvissä ajoin ennen lomia. Sitten voidaankin aloittaa tarkempi lomamatkan suunnittelu. Nyt on vasta lennot eli tieto siitä, että kuukausi seikkaillaan Kanadassa ja Usassa. Koko perhe odottaa reissua innolla. Viime kesän minireissut olivat ihan kivoja, mutta kiva päästä nyt kunnolla reissaamaan. Nuoremmalla on enää vajaa kuukausi eskaria jäljellä ja sitten pojat jäävät lomalle ja meidän perheen päiväkotitaival päättyy. Kun sairastuin reilu vuosi sitten, pojat tuntuivat vielä kovin pieniltä. Tuntuu helpottavalta saada jo nuorempikin kouluun syksyllä ja isovelikin kolmannelle luokalle.