Tatuaatio, kropan häröilyitä ja tukihiha teki paluun
Onpas tullut pitkä tauko kirjoittamisessa. Tatuaatio meni hyvin ja vaikutti yllättävän positiivisesti kokonaisuuteen. Olen iloinen, että menin. Kaikkien mutkien jälkeen olen varsin tyytyväinen lopputulokseen vaikka pahispuolen arpi vetääkin taas hieman kurttuun. Kesälomalla innostuin Ranskassa kuntoilemaan tavallista kovempaa ja kyyneleet valuivat poskille, kun Andorrassa vaelsin 2700 metriin. Vuotta aiemmin olin kokenut kamalat kivut Jorvissa. Joka henkäisy sattui. Vasta oikeastaan tuolla huipulla tajusin, miten olin saanut vahvistettua kuntoani vuoden aikana. Se säikähdys Jorvissa myös kirkasti taas omia toiveitani elämäni suhteen. Luonnollisesti tästä on seurannut monenlaisia pohdintoja ja päätöksiä. En edelleenkään halua elää sitku-elämää. Sitten niihin kropan häröilyihin... Kesäkuussa olin toimistolla Teams-palaverissa, kun alkoi silmissä sumenemaan ja tasapaino heittää. Tuli todella outo ja epätodellinen olo. Lähdin taksilla työterveyteen siskoni komentamana. Laitoin siis hä...