keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Rintasyöpä - 10 vuotta diagnoosista

15.2.2012 menin työterveyslääkärille ja sain kakistettua ulos, että rinnassa on patti. Samana aamuna niitä löytyi monta lisää mammografiassa ja samalla otettiin paksuneulanäyte. Pelinhenki oli jo tunnin sisällä selvä. Edessä olisi leikkaus ja hoitoja. Päätin mennä takaisin töihin ja alkaa arjessa elämällä valmistautua tulevaan. Tänäkin päivänä toisin samoin. 

Pojat olivat silloin 8v (1. luokalla) ja 5v. Elämän epävarmuutta oli vaikea sulattaa. Askel kerrallaan sieltä on tultu tähän päivään. Välillä minuutti tai tunti kerrallaan, Sitten päivä ja viikko. Pojista on tullut upeita nuoria miehiä, joilla on rohkeus seurata unelmiaan ja kokeilla siipiään maailmalla. Esikoinen lähti syksyllä ja nuorempi taitaa lähteä vuoden päästä. Olisi ihanaa, että olisivat aina lähellä, mutta näen suuren arvon siinä etteivät ole käpertyneet tai jää velvollisuudesta nurkkiin. Olemme sopineet, että kerron leikkauksista yms. avoimesti, jotta heidän ei tarvitse turhaan huolehtia. 

Vuosien varrella on ollut melkoinen vuoristorata toipumisen ja korjaamisen kanssa. Nesteongelma kesti vuosia ja sen jälkeen korjausleikkauksiakin on ollut ihan riittämiin. Samalla kuitenkin olen voinut elää mielestäni täysipainoista elämää. Olen ollut aiempaa tarkempi siitä, että kokonaisfiilis asioista pitää olla plussan puolella enkä jää tarpeettomasti roikkumaan enemmän energiaa syöviin kuin antaviin tilanteisiin. Eropäätös 2019 oli iso muutos, joka selkeytti omia ajatuksia monella tapaa. Tärkeintä oli itselle säilyttää kunnioitus toista kohtaa eikä jäädä roikkumaan suhteeseen, jossa oli moni asia ihan ok, hyvinkin, mutta aika vähän parisuhdetta ja yhteistä suuntaa jäljellä. En väitä, että tämäkään polku olisi ollut helppo, mutta molemmat osapuolet ovat tahoillaan onnellisia ja yhteistyö poikien asioissa sujuu hyvin.

Syöpädiagnoosin jälkeen olen vaihtanut työpaikkaa 3 kertaa ja varsinkin viimeiset 6 vuotta ovat olleet isojen harppausten aikaa. Hyppäsin uudelle alalle täyden uusiin tehtäviin ja saanut vuosien aikana merkittävästi lisää haasteita ja vastuuta. Ennen syöpää minulla ei välttämä ollut pokkaa olla niin oma itseni ja mennä sinne, minne nenä näyttää. Go with the flow ja samalla kuitenkin omaa fiilistä seuraten.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi sopivan rennolla otteella on tullut tärkeäksi muutenkin. Olenko muuttanut ruokavaliota? - En tietoisesti, ehkä enemmänkin yleistä vuosien varrella kevyempään ja välillä myös kasvisruokaan. Liikunta, uni, hyvinvointi - Paras liikuttaja on 7 vuotta sitten hankittu koira ja Suomen talvi lumitöiden vuoksi. Muuten nämäkin asiat menevät fiiliksen ja tilanteen mukaan.

Olen saanut nähdä ja kokea paljon. Olen onnekas, että olen elossa. Toivottavasti saan uteliaana jatkaa ihmettelemistä ja seikkailua vielä piiiiitkään. Maailma avautuu ja edessä on ihania reissuja. 


Suosituimmat tekstit