Pakko raportoida heti... Ei olisi voinut viikko paremmin alkaa: Menin neljän viikon tauon jälkeen käymään punktiossa. Epäilin, että nestettä olisi ollut lähemmäs 100 ml, mutta sitä olikin vain 30 ml. Taidan siis vihdoin, yli vuoden ravaamisen jälkeen, päästä punktioista eroon!!!!!!!!!!!! :D :D :D
Nyt aion pitää radiohiljaisuutta hetken ja olla ainakin melkein normaali. Hiljaisuutta ei välttämättä kestä kauaa, sillä seuraava kontrolli tt-kuvauksineen on edessä jo ensi kuussa. Iloista viikkoa kaikille!
Olin 35v, kun triplanegatiivinen rintasyöpäni todettiin helmikuussa 2012. Sytostaattihoidoissa kävin 6 kertaa ja sädehoitoa sain 6 viikon ajan. Korjausrakentaminen on ollut vuosien projekti (rasvansiirtoa, implantteja ja useita korjauskierroksia) eikä edennyt suunnitelmien mukaan. Toistaiseksi viimeinen leikkaus oli toukokuussa 2022 ja tatuaatiokin on vihdoin tehty. Uutta 2019: Siskolla rintasyöpä HER2-positiivinen ja ikä 39v - myös tästä siskon luvalla blogissa.
maanantai 8. huhtikuuta 2013
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Vihdoin jotain ihan muuta
Reilu vuosi on kulunut leikkauksesta ja vihdoin voin sanoa saaneeni kunnolla etäisyyttä syöpätaipaleeseen. Alkusysäyksen irrottautumiseen olen saanut harventuineista punktiokäynneistä. Nyt voin vihdoin oikeasti aikatauluttaa vapaasti elämääni parin viikon pätkissä eikä ole pakko ravata siellä yhtenään. Vaikka nestettä olisi kertynyt hieman, voin odottaa vielä pari päivää tai jopa viikon ennen kuin suuntaan kohti Naikkaria. Uskallan jo suunnitella pidempää kesälomareissua vaikka lähes joka punktiossa minulle onkin ehdotettu uutta leikkausta, johon olen vastannut joka kerta tiukan ein. Jos nyt alkaa vihdoin helpottaa, miksi lähtisin herättämään nukkuvaa nestekarhua? Irtautumista potilas- ja toipilaselämästä on vauhdittanut uusi työ, jota en ollut edes uskaltanut toivoa ainakaan tälle keväälle. Olin ajatellut pohtia rauhassa tulevaa. Asioilla on tapana järjestyä, joten päätin tarttua kaksin käsin tilaisuuteen, jota minulle tarjottiin.
On ihanaa olla uusien haasteiden parissa. Olen ollut aivan poikki iltaisin, varsinkin kun meillä on ollut rakas ystäväni Usasta tyttärensä kanssa reilun viikon verran. Päivät imenyt uutta tietoa sienenä sisään ja vapaa-ajalla touhottanut vieraiden kanssa Korkeasaaressa/ rinteessä/ Flamingossa/ pulkkamäessä jne. Olen mestari kasaamaan kaiken aina samalle ajanjaksolle...
Vaikka viihdyin hyvin entisessäkin työpaikassa ja haasteita oli kiitettävästi, tuntui hyvältä vaihtaa maisemaa viime vuoden jälkeen. Ihan vailla syöpätarinaani en työpaikkaa vaihtanut, sillä päädyin kertomaan uudelle esimiehelle viime vuodestani ennen papereiden allekirjoittamista. Pari ylimääräistä lääkärikertaa kuitenkin tulee aina vuosittain vaikka mitään vakavampaa ei ilmaantuisikaan, joten halusin kertoa suoraan, mistä ne johtuvat.
Ehkä on tässä vaiheessa pakko tunnustaa, että vanha taistelukaverini on päättänyt ryhtyä taas piinaamaan minua. Kuluneen viikon aikana oikea käsi on alkanut turvota hieman aiempaa enemmän. Kämmenselässä on selvää turvotusta ja ehkä ranteessakin. Pakko kai on tämän hieman kovapäisenkin tapauksen tunnustaa, että käden rasittamista on varottava. Enpä siis taidakaan pestä koko huushollin ikkunoita tai terassia... ainakaan samalla kertaa.
On ihanaa olla uusien haasteiden parissa. Olen ollut aivan poikki iltaisin, varsinkin kun meillä on ollut rakas ystäväni Usasta tyttärensä kanssa reilun viikon verran. Päivät imenyt uutta tietoa sienenä sisään ja vapaa-ajalla touhottanut vieraiden kanssa Korkeasaaressa/ rinteessä/ Flamingossa/ pulkkamäessä jne. Olen mestari kasaamaan kaiken aina samalle ajanjaksolle...
Vaikka viihdyin hyvin entisessäkin työpaikassa ja haasteita oli kiitettävästi, tuntui hyvältä vaihtaa maisemaa viime vuoden jälkeen. Ihan vailla syöpätarinaani en työpaikkaa vaihtanut, sillä päädyin kertomaan uudelle esimiehelle viime vuodestani ennen papereiden allekirjoittamista. Pari ylimääräistä lääkärikertaa kuitenkin tulee aina vuosittain vaikka mitään vakavampaa ei ilmaantuisikaan, joten halusin kertoa suoraan, mistä ne johtuvat.
Ehkä on tässä vaiheessa pakko tunnustaa, että vanha taistelukaverini on päättänyt ryhtyä taas piinaamaan minua. Kuluneen viikon aikana oikea käsi on alkanut turvota hieman aiempaa enemmän. Kämmenselässä on selvää turvotusta ja ehkä ranteessakin. Pakko kai on tämän hieman kovapäisenkin tapauksen tunnustaa, että käden rasittamista on varottava. Enpä siis taidakaan pestä koko huushollin ikkunoita tai terassia... ainakaan samalla kertaa.
maanantai 25. helmikuuta 2013
Nestehukka ja niuho polvi
Ei, en ole näännyttänyt itseäni Pariisissa. Sain nauttia ihanasta lomasta. Rauhallista tallustelua kaupungissa ja Disneylandissa. Tänään menin Naikkarille kiltisti punktioon vaikka nestettä ei ollutkaan kertynyt kovinkaan paljoa. Epäilin 70ml, mutta totuus oli vielä parempi eli 60ml 12 vrk aikana. Leikkauksesta on kulunut nyt 11,5 kk ja vihdoin näyttää lupaavalta. En osaa sanoa, miksi nyt tai miksi ei. Ehkä kortisoni auttoi tällä kertaa tai ehkä toinen leikkaus auttoi sittenkin vaikkakin pienellä 3kk viiveellä. Ehkä joku rööri meni tukkoon ja ensi viikolla alkaa taas tulvia. Seuraavaan punktioon menen vasta sitten, kun on ihan pakko.
Jotta asiat eivät olisi liian hyvin, on leikatun puolen käsi alkanut keräämään hieman enemmän turvotusta. Täytyy yrittää ottaa rauhallisesti sen kanssa. Pyrin käymään vesijuoksemassa pari kertaa viikossa. Muu urheilu on edelleen pannassa, koska polvi äksyilee edelleen. Ihmeellinen polvi. En ymmärrä sitä. Minähän melkein lepäsin paikoillani viime viikolla. Ei kai 12 tunnin huvipuistopäivänä tule kävelleeksi kuin ihan sen lääkärin määräämän minimin? Eikä Riemukaaren huipullekaan ollut edes 300 porrasta. Ihme drama queen -polvi. Pöh sille.
ps. Mahdolliset rintasyöpätaipaleen alussa olijat: Ei kannata pelätä nesteenkertymistä ja pitkää punktiokierrettä. Olen saanut ilokseni poikkeuksellisen innokkaan nesteentuotannon. Yleensä nesteenkertyminen loppuu alle parissa kuukaudessa leikkauksen jälkeen.
Jotta asiat eivät olisi liian hyvin, on leikatun puolen käsi alkanut keräämään hieman enemmän turvotusta. Täytyy yrittää ottaa rauhallisesti sen kanssa. Pyrin käymään vesijuoksemassa pari kertaa viikossa. Muu urheilu on edelleen pannassa, koska polvi äksyilee edelleen. Ihmeellinen polvi. En ymmärrä sitä. Minähän melkein lepäsin paikoillani viime viikolla. Ei kai 12 tunnin huvipuistopäivänä tule kävelleeksi kuin ihan sen lääkärin määräämän minimin? Eikä Riemukaaren huipullekaan ollut edes 300 porrasta. Ihme drama queen -polvi. Pöh sille.
ps. Mahdolliset rintasyöpätaipaleen alussa olijat: Ei kannata pelätä nesteenkertymistä ja pitkää punktiokierrettä. Olen saanut ilokseni poikkeuksellisen innokkaan nesteentuotannon. Yleensä nesteenkertyminen loppuu alle parissa kuukaudessa leikkauksen jälkeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Suosituimmat tekstit
-
Eilen aloitin kortisonikuurin ja tänään sain ensimmäisen kerran Taxotere-sytostaattia suoraan suoneen Syöpiksellä. Varsinainen tiputus kesti...
-
Raskas suru. Epäreilu maailma. Ei auttanut lääketiede, taistelutahto tai pääsääntöisesti suositusten mukaan eletty elämä. Rintasyöpä vei 1,5...
-
11.2.2012 huomasin isohkon patin rinnassa ja toisen kainalossa. Olin jo ehtinyt varata ajan vaihtelevan nuhan vuoksi työterveyslääkärin vast...
-
Yritin sairastumiseni alkutaipaleella saada selville tulevien kuukausien kuluja, mutta en löytänyt kattavaa listaa, joten tässäpä sellainen ...
-
Tänään aamulla minulle oli varattu aika Naistenklinikan osasto 31:lle kirurgille klo 9.30. Kuvittelin olevani pessimisti, kun laitoin parkki...