Rintasyövän syövereissä 2012 alkaen & edelleen elossa

Meinasin jo julistaa, että onpas ollut lääkäritön kuukausi tai edes puolikas. Mutta ei. Kävinhän viime viikon maanantaina työterveyslääkärillä ihan kamalan päänsäryn takia. Minulla ei ole koskaan ollut migreeniä ja satunnaisiin päänsärkyihin on helpotus löytynyt reseptivapaista lääkkeistä. Nyt ei löytynyt. 1,5 vuorokauden kärvistelyn jälkeen raahauduin lääkäriin ja sain migreenilääkkeet, jotka helpottivat hieman oloani. Pahinta tuskaa kesti 3 päivää, mutta voimakasta päänsärkyä  yhtäjaksoisesti 1,5 viikkoa. Virallinen 2 viikon raja ja soitto syöpikselle oli jo melko lähellä. Mieheni kanssa välttelimme aihetta, mutta molemmat laskivat tiivisti päiviä ja mies kyseli huolestuneena vointiani useamman kerran päivässä. Syöpikseltä saadussa lapussa lukee kärjistetysti, että jos sattuu päähän, syöpä on päässä... Nyt olen ollut jo 2 päivää ilman särkylääkkeitä ja olo on suht ok. Ehkä voisin jo ensi viikolla mennä taas rääkkijumppaan. Toivottavasti selvisin säikähdyksellä. Niin moni jälkee...

Taistelu avaruuslimaa vastaan vaati antibioottien lisäksi pari huuhtelukierrosta ja Seroma Cathin eli taas seikkailin muutaman päivän letkurinnassa ja saippuakotelo vyötäröllä. Onneksi minuun luotettiin sen verran, että sain tälläkin kertaa poistaa härvelin itse. Antibioottikuuri loppuu huomenna ja avaruuslima on häädetty ulos. Poskiontelontulehdus ja sen kylkiäisenä tullut yskä piinaavat yhä. Minun pitäisi kuulema varata aika Kirralta leikkauksen suunnittelua varten. Ja PAH! En mene, elleivät itse minua sinne kisko. Jos pääsen takaisin punktio kerran kuukaudessa -rytmiin, tyydyn siihen enkä lähde leikkaukseen ainakaan ennen kesälomaa. Maanantaina minulla oli kaiken avaruuslimahässäkän lisäksi käynti fysiatrian polilla lonkkakivun takia. Tulehdus todettiin kuvissa ja nyt lääkäri totesi aiheelliseksi tuikata kankkuuni kortisonipiikin, joka antaa pitkäaikaisen helpotuksen kipuun ja jomotukseen. Heti seuraavana aamuna oli aika fysioterapeutille käden turvotuksen takia. Oikeasta käsivarr...

Terveisiä Strömsöstä... ja samalla varoitus helposti pahoinvoiville ja piikkikammoisille: ei kannata jatkaa lukemista. Ihan oikeasti. Kuten viimeksi kirjoitun, kävin perjantaina 14.3. punktiossa. Onkalot alkoivat täyttyä melko nopeasti ja jo seuraavana keskiviikkona alkoi pakottaa paikkoja, mutta koska oli matkalle lähtö torstaina heti aamulla, päätin ajatella positiivisesti ja skipata punktion. Noh. Eipä olisi kannattanut. Vajaan kolmen tunnin lento pahensi tilannetta entisestään ja koko pitkän viikonlopun oli pinkeä ja välillä kipeäkin olo eikä oikea käsi liikkunutkaan ihan normaalien ratojen mukaisesti. Ihanan loman jälkeen oli paluu arkeen ja Kirran sijaan lähdin aamutuimaan vesijuoksemaan, jonka ansiosta olo oli parempi. Menin punktioon vasta viime lauantaina ja yllätys oli melkoinen sekä potilaalla, kirurgilla, hoitajalla että sairaanhoitajaopiskelijalta, kun tavallisen kudosnesteen sijaan rinnuksesta punktoitiin keltavihreää paksua limaa 120ml. Tyydyin toteamaan "tällaist...

Taas tapahtuu syöpään liittyvällä rintamalla. Tänään puhelin pirahti kesken seminaarin ja tunnistin numeron HUS:iin kuuluvaksi, joten pakko oli siirtyä ulkopuolelle puhumaan. Muutamassa sekunnissa ehdin jo mielessäni pohtia: "Mitä ihmettä nyt on luvassa? Onkologi soittaa vasta huomenna." Onkologihan (ja minulle vieras sellainen) siellä olikin langan päässä ja soitti jo jostain syystä tänään. Maksassa näkyi vatsan alueen tt-kuvauksessa edelleen tiheä alue, mutta se ei näyttäisi olevan mitään syöpään viittaavaa. Seuraava kontrolli luvassa suunnitelman mukaisesti touko-kesäkuussa. Viime perjantain punktio taisi herättää nukkuvan karhun. Nyt alue on kipeä ja muutamassa päivässä onkalot ovat täyttyneet lähes ennalleen. Lisäksi ilmeisesti rääkkijumpissa olen suututtanut käden lisäksi lähes koko oikean puolen kropasta. Näkyvää turvotusta on käden lisäksi ainakin kyljessä ja lapaluun päällä. Pakko ottaa iisimmin ainakin parin viikon verran. Ensi kuussa on onneksi aika fysioterapeut...

Tänään tuli 2 vuotta täyteen ensimmäisestä rinnanpoistoleikkauksesta. Juhlin sitä rankasti aamusta iltaan...Ohjelmassa oli punktio ja vatsan tt maksassa näkyneiden epäselvyyksien takana. Punktiopolilla oli tuttu lääkäri, joka on aiemminkin ollut muita aktiivisempi pohtimaan vaihtoehtoja nestetulvan pysäyttämiseksi. Olen käynyt viimeksi punktiossa marraskuussa, mutta nyt tuli 100ml ja alue alkoi olla hetkittäin todella kipeä. Tunto palailee edelleen hiljalleen ja välillä on tullut niin pahoja juilimisia sen ja nesteiden takia, että on tehnyt mieli kiroilla, oksentaa jne. Lääkäri paineli aluetta ja kyseli aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Hän perehtyi myös taustatietoihini ja totesi sen jälkeen, että rinta-alue pitäisi leikata kolmannen kerran. Tällä kertaa poistettaisiin nesteonkalo ja ommeltaisiin imutiet kiinni, ettei nestettä kerry enää. Hän olisi halunnut laittaa lähetteen heti eteenpäin. Hän oli sitä mieltä, ettei nesteentulo tule loppumaan itsestään. En vielä antanut lupaa laittaa l...

Tasan kaksi vuotta sitten istuin odottamassa työterveyslääkärille pääsyä. Osasin aavistaa, mitä oli tulossa, mutta silti se oli aikamoinen järkytys ja siitä alkoi syöpävuoteni. Nyt kaksi vuotta myöhemmin olen mielestäni täysin terve, mutta syövän aiheuttamat muutokset vaikuttavat elämääni. Tällä viikolla sain uuden hanskan ja hihan, joten olen taas enemmän potilaan näköinen. Plaah. Maanantaina on luvassa lonkan magneetti ja ensi kuussa vatsan tietokonetomografia. Plaah! Tammikuinen käynti syöpiksen fysioterapeutilla vahvisti uudelleen alkaneen turvotuksen syyt: olin innostunut käyttämään liian isoja painoja muokkaustunneilla, en käyttänyt siellä hihaa ja työrupeaman aikana käsi sai liikaa toistoa. Olen oikeakätinen ja teen töitä tietokoneella eli hiiren jatkuva käyttäminen pahensi merkittävästi tilannetta. Myös rintakehässä ja kyljessä oli turvotusta. Siihen helpottaa tarpeeksi napakat ja korkeahkolla selkäkaistaleella varustetut liivit, jollaiset minulla on ollutkin käytössä. J...

Olen malttanut olla turhia stressaamatta viimeiset pari viikkoa. Olimme mieheni kanssa henkisesti varautuneet uuteen hoitokierrokseen. Emme ole vielä edes aloittaneet kunnolla ensi kesäloman suunnittelua. Näkyvyys tulevaisuuteen on ollut melko heikko. Tänään verho väistyi tulevaisuuden edestä. Kuvissa ei mitään syöpään viittaavaa! Ainahan pitää jotain ekstraa saada kaupan päälle, joten tällä kertaa sain lähetteen magneettikuvaan, jossa selvitetään vielä tarkemmin lonkkakivun aiheuttajaa sekä maksan TT-kuvaukseen maaliskuulle, koska siellä seikkailee verisuonitiheentymä (ilmeisesti hemangiooma). Vastaavaa on minulla esiintynyt aiemminkin, joten ei pitäisi olla mitään aihetta huoleen. Samalla sain lähetteen fysioterapiaan, koska leikatun puolen käsi on turvonnut yli vuoden tauon jälkeen. Kontrollit edelleen 6kk välein ja joka kerta TT. Taas kerran sain muistutuksen, että minulla on tavallista korkeampi uusiutumisriski. Mutta näillä mennään joululomalle ja uuteen vuoteen. Olen sii...

Joulukalenterista taitaakin olla luvassa kaikenlaista vekkulia ja vänkää. Tässä pari maistiaista 1.luukku: entistä enemmän turvotusta kädestä, edelleen kipua lonkassa 2. luukku: soitto Syöpikselle ja passitus tt-kuvaukseen ja lääkärille etuajassa 3. luukku: vesijuoksua klo 6.15 turvotuksen kiusaksi 5. luukku: labrat. Toivottavasti luukun numero ei ennakoi hutitökkimisiä neulalla 9. luukku: punktio aamutuimaan. Taas jää aamurääkki väliin. 10. luukku: aikaistettu tt-kuvaus lonkkakivun vuoksi 17. luukku: varjoainetta ja puolilitraa hedelmämehua 18. luukku: lääkäri ja joulurauha tai taistelusuunnitelma 20. luukku: joululoma alkaa Näillä mennään taas. Onneksi löysin joulumielen viikonloppuna ja ehdin tonttutouhuilla. Kolmen viikon päästä on odotettu joulu ja olemme nauttimassa Rukalla rinteistä ja jouluisista maisemista. Sitä ennen on luvassa taas syöpähupia koko rahan edestä.

Viime viikkojen aikana olen toistuvasti turhautunut omalle kropalleni. Vaikka olen päässyt ihan mukavasti urheilemaan, jopa rääkkijumpissa, tunnen olevani huonommassa kunnossa kuin pitkään aikaan. Muutama viikko sitten olin isomman pojan joukkueen mukana viikonloppuleirillä ja odotin pääseväni siellä salille tai muuten sporttaamaan pitkän flunssan jälkeen. Vedin lenkkarit jalkaan ja otin pari juoksuaskelta, mutta oli pakko lopettaa heti, koska taas oli pottuvarvas tulehtunut ja tuntui, että siitä irtoaa kynsi. Siinä vaiheessa oli pakko lähteä ulos talsimaan yksin ja luukuttamaan musiikkia. Sillä hetkellä tuntui, etten enää ikinä voi tehdä kaikkea mitä haluaisin. Antibioottikuuri ja lepo auttoi onneksi siihen vaivaan. Punktiokierre on vihdoin rauhoittumassa, mutta meinasin jättää kortisonihoidon kesken, kun kohdalle osui arka punkteeraaja, joka sohaisi taas kerran lihasta ja tökki muutenkin neulalla sellaiseen kohtaan, jossa oli jo tunto. Onneksi kolme kortisoniruiskutusta teki tehtäv...

Minusta on tullut hajamielinen potilas. Ensin en muistanut onko minulta otettu papaa viimeisen vuoden sisällä ja sen jälkeen en muistanut selvittää asiaa ajoissa. Selvitin kuitenkin. Toisessa päässä oli hieman epäuskoisen kuuloinen hoitaja, kun soitin ja kysyin että olettekohan sattumoisin ottaneet minulta papaa. Yleensä ne käynnit olen muistanut melko hyvin, mutta tässä viimeisen 1,5 vuoden aikana on ollut pari muutakin käyntiä, joten en muistanut mitä kaikkia tutkimuksia tehtiin. No, kysymällä selvisi. Ei oltu otettu papaa, joten taas tuli keikkaa, mutta niin tiukalla aikataululla etteivät tulokset tulleet ajoissa. Kierukan asentaminen siirtyi siis kuukaudella eteenpäin. Ensi viikolla voisin taas joku aamu tsempata itseni Kirralle, jotta pääsevät taas punktoimaan ja tuikkaamaan paluupostina kortisonia. Tajusin tässä toissa viikolla, että ensi kuussa tulee täyteen vuosi toisesta leikkauksestani. Siispä on aika anoa uusia tissejä. Soitin tänään terveyskeskukseen ja kysyin, mitä kautt...