Meinasin jo julistaa, että onpas ollut lääkäritön kuukausi tai edes puolikas. Mutta ei. Kävinhän viime viikon maanantaina työterveyslääkärillä ihan kamalan päänsäryn takia. Minulla ei ole koskaan ollut migreeniä ja satunnaisiin päänsärkyihin on helpotus löytynyt reseptivapaista lääkkeistä. Nyt ei löytynyt. 1,5 vuorokauden kärvistelyn jälkeen raahauduin lääkäriin ja sain migreenilääkkeet, jotka helpottivat hieman oloani. Pahinta tuskaa kesti 3 päivää, mutta voimakasta päänsärkyä yhtäjaksoisesti 1,5 viikkoa. Virallinen 2 viikon raja ja soitto syöpikselle oli jo melko lähellä. Mieheni kanssa välttelimme aihetta, mutta molemmat laskivat tiivisti päiviä ja mies kyseli huolestuneena vointiani useamman kerran päivässä. Syöpikseltä saadussa lapussa lukee kärjistetysti, että jos sattuu päähän, syöpä on päässä...
Nyt olen ollut jo 2 päivää ilman särkylääkkeitä ja olo on suht ok. Ehkä voisin jo ensi viikolla mennä taas rääkkijumppaan. Toivottavasti selvisin säikähdyksellä. Niin moni jälkeeni saman polun tallannut ei ole selvinnyt säikähdyksellä ja on päätynyt uusintakierrokselle. Moni ei ole selvinnyt tähän asti.
Hetkittäisistä rankoista ajatuksista huolimatta, elämä rullaa eteenpäin. Perhe, työt, seurahommat yms aikatauluttavat arkea ja elämää niin, että ne olohuoneen seinät, joiden sävyä tuijottelin 2 vuotta sitten, ovat edelleen maalaamatta ja tapetoimatta. Haluaisin tehdä homman itse yllätyksenä muulle perheelle, mutta oikukas käsi ei oikein taida kestää... taas turvottaa... Plaah! Ovelana käänsin olohuoneen järjestyksen niin, ettei väsähtäneitä seiniä tarvitse niin paljoa tuijotella minun vakiopaikalta.
Olin 35v, kun triplanegatiivinen rintasyöpäni todettiin helmikuussa 2012. Sytostaattihoidoissa kävin 6 kertaa ja sädehoitoa sain 6 viikon ajan. Korjausrakentaminen on ollut vuosien projekti (rasvansiirtoa, implantteja ja useita korjauskierroksia) eikä edennyt suunnitelmien mukaan. Toistaiseksi viimeinen leikkaus oli toukokuussa 2022 ja tatuaatiokin on vihdoin tehty. Uutta 2019: Siskolla rintasyöpä HER2-positiivinen ja ikä 39v - myös tästä siskon luvalla blogissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suosituimmat tekstit
-
Eilen aloitin kortisonikuurin ja tänään sain ensimmäisen kerran Taxotere-sytostaattia suoraan suoneen Syöpiksellä. Varsinainen tiputus kesti...
-
Raskas suru. Epäreilu maailma. Ei auttanut lääketiede, taistelutahto tai pääsääntöisesti suositusten mukaan eletty elämä. Rintasyöpä vei 1,5...
-
11.2.2012 huomasin isohkon patin rinnassa ja toisen kainalossa. Olin jo ehtinyt varata ajan vaihtelevan nuhan vuoksi työterveyslääkärin vast...
-
Yritin sairastumiseni alkutaipaleella saada selville tulevien kuukausien kuluja, mutta en löytänyt kattavaa listaa, joten tässäpä sellainen ...
-
Tänään aamulla minulle oli varattu aika Naistenklinikan osasto 31:lle kirurgille klo 9.30. Kuvittelin olevani pessimisti, kun laitoin parkki...
Onpa piinallista. Toivottavasti pääkipu hellitti jo.
VastaaPoistaElina,
VastaaPoistaLoysin taman sinun blogin ja luin tarinasi alusta loppuun - en voinut lopettaa lukemista - minun aidilla on juuri viikko sitten leikattu vasemmasta rinnasta syopa ja tana aamuna olimme ensimmaisen kerran punktiossa- katsotaan miten se lahtee tasta eteenpain- kiitos siita etta olet jakanut hoitopolkusi- sinusta tulee positiivista voimaa ja toivon etta jatkat kirjoittamista nyt koko ruljanssin jalkeen - oikein hyvaa vointia - jeeesss ja viela kerran sydammelinen kiitos kun niin suorasanaisesti jaat kokemuksiasi !!
Hei, Kiitoksen molemmille kommenteista. Flyfinn21, olen äärimmäinen poikkeus näiden punktioiden kanssa. Tsemppiä sinulle ja äidillesi.
VastaaPoistaHei taas - onneksi olkoon hiusten kasvamisesta - nyt sitten vaan ostamaan sellainen joku ihan hius nipsi !!! Toivotan sinulle oikein ihania hetkia ystavien ja perheen kanssa- kesa mielta ja tsemppia !!! Yhteiset hetket ovat todella tarkeita - mina olin aidin kanssa leikkauksen yli ja sitten jouduin lahtemaan kotiin siihen asti kun hoidot alkavat. Tsemppia ja voimaa sinulle !!
VastaaPoista