Rintasyövän syövereissä 2012 alkaen & edelleen elossa

Luen paljon muiden rintsareiden blogeja ja epäilys hiipii mieleeni, jos joku ei ole kirjoittanut pitkään aikaan. Siinä pääsyy, miksi kirjoittelen edelleen tänne. Toinen syy lienee nesteongelma, joka jatkaa edelleen ennätyksellistä voittokulkuaan. Tällä hetkellä käyn punkteerauksessa noin kerran kuussa. Kortisonikokeilu on käynnissä kolmatta tai neljättä kertaa. Se rauhoittaa aina tilannetta hieman muutamaksi kuukaudeksi. Kättäkin taas turvottaa, kun liikunta on jäänyt työ- ja seurakiireiden alle. En kuitenkaan valita enkä suostu stressaamaan asiasta. Kaikki aikanaan. Viime viikonloppuna sain toteuttaa yhden unelmani, kun pääsin pikavisiitille Tokioon. Se on ollut toivelistalla noin 12v asti, mutta aina jäänyt käymättä. Pääsin ystäväni kanssa käymään siellä ja oli kaikinpuolin hieno kokemus! Sanat eivät riitä kertomaan eivätkä kiittämään. Tämä blogi kertoo siis minun tarinaani, enkä aio serkun syöpää tämän jälkeen käsitellä. Sen verran haluan kertoa, että kyseessä on myös triplanega...

Voikohan lääkärikäynteihin ikinä tottua? Olen oppinut jo jemmaamaan "aivotonta" rutiinisälää piinaviikolle. Voin tarvittaessa vaikka laittaa kuulokkeet korville ja työskennellä tehokkaasti vaikka mieli karkailee Syöpikselle. Tällä kertaa menin suht rauhallisena ja yksin. Odotusaulassa juttelin leppoisasti parin kroonikon kanssa. Lääkäri tuli luokseni ja pyysi tulemaan sisälle, koska olen helppo ja nopea tapaus. Edellisen rouvan tietoja purkaessa menisi kuulema ainakin puoli tuntia, joten hän halusi ottaa ensin minut vastaanotolle. Heti alkuun hän kertoi hyvät uutiset eli kuvissa kaikki hyvin tai siis "ei mitään syöpään viittaavaa". Keuhkojen tuntumassa hengailleet imusolmukkeet johtuivat ilmeisesti flunssasta. Koska olen jo ylittänyt 2v hoitojen päättymisestä, alkaa tilanne olla jo lupaava. Vuoden päästä tähän aikaan voidaan jo huokaista helpotuksesta. Vastaanotolla olin noin 5 minuuttia ja suurimman osan ajasta lääkäri kyseli meidän kodinvaihtolomasta ja pyysi vi...

Perjantaina oli vuorossa kontrolli-tt. Aikani oli mukavasti heti aamusta Lastenklinikalla. Sain mukavan hoitajan, joka ryhtyi laittamaan kanyylia. Kolmen kerran jälkeen hänen kasvoiltaan alkoi väri paeta ja tuska olla ilmeinen. Tässä vaiheessa olin hyväntuulinen. Onneksi saatiin apua kokeneemmalta hoitajalta. Seuraavaksi hän ryhtyi metsästämään kadonneita suonia. Tässä vaiheessa hylättiin kyynärtaive ja yritettiin peukalon vierestä, ranteen sisäpuolelta ja käsivarren sisäpuolelta. Yritin auttaa etsinnässä, mutta huonoin tuloksin. Pari suonta sanoi sopimuksen irti ja kylkyäisinä sain pari uutta mustelmaa. Tässä vaiheessa saavutuksena oli noin kymmenen pistosta noin puolen tunnin aikana ja nolla onnistumista. Olimme jo hoitajan kanssa siirtyneet pois kuvaustilasta, jotta kone saatiin kuvausaikataulut saataisiin rullaamaan hankalasta potilaasta huolimatta. Koska kyseessä on jatkokuvaus kesäkuun tulosten vuoksi, päätettiin pyytää lääkäri apuun. Lääkäreillä oli käynnissä aamupalaveri, joten...

Piinaviikko meni tällä kertaa suht nopeasti, koska olin flunssassa ja samaan syssyyn oli nuoremman pojan molemmat synttärit meillä kotona. Pojan toiveesta kutsuttiin 15 kaveria meille... Suosittelen lämpimästi kaikille, varsinkin jos on itse puolikuntoinen. ;) Yöt nukuin huonosti yskän kanssa, mutta ainakaan ei ollut voimia murehtia. Tänään lähdin siis lounasaikaan töistä Meilahden suuntaan. Matkalla sinne sain huonoja uutisia erään ystävän rs-taipaleesta, joten olin ihan käkikellokunnossa, kun saavuin perille vesisateessa... ja ilman varjoa tietenkin. Uusi ja nuorehko erikoislääkäri otti minut vastaan. Sain heti kuulla, että olisipa aina tällaisia rs-tapauksia. Alku oli siis varsin lupaava. Kuvat olivat kyllä tavallaan puhtaat, mutta keuhkoissa oli joku imusolmuke. Great! Lopun varmaan arvaattekin. Luvassa uusi kierros siis tt:n labrojen ja lääkärikäynnin kera. En voi valittaa, etteikö minua seurattaisi, mutta välillä tuntuu, että vähempikin riittäisi. Imusolmuke voi johtua pahasta fl...

Pakko raportoida, että nyt hiukset yltävät vihdoin kunnolla sellaisella nipsulla kiinni! Voin siis palata lähtöruutuun eli viimeksi 2,5 vuotta sitten käyttämääni tapaan laittaa hiukset kiinni, jos tai siis kun bad hair day yllättää. Jee! Huomaan, että reilun viikon päästä alkava piina viikko pyörii jo mielessä. Olen välillä omissa ajatuksissani. Asiat jäävät hieman roikkumaan ja tulee välillä oltua hieman liian lyhytsanainen perhepiirin ulkopuolella. Pahoittelut kaikille, jotka ovat tästä saaneet osansa! Kevään mittaan on kuitenkin ollut sen verran kaikenlaista ylimääräistä kolotusta ja monella samaan aikaan ensimmäisellä kierroksella olleella on jo toinen kierros menossa, joten en osaa olla ihan huoleton vipeltäjä. Lääkärin tapaan onneksi ennen juhannusta, joten sitten on vielä aikaa reilu viikko reissuun. Jatko-osa marmatuksiin: kättä särkee ja turvottaa. Olisi tarvetta vaihtokädelle. Menee hermot. On raivostuttavaa olla romuna yhtenään. Jotain hyvääkin vaivojen suhteen... uskal...

Meinasin jo julistaa, että onpas ollut lääkäritön kuukausi tai edes puolikas. Mutta ei. Kävinhän viime viikon maanantaina työterveyslääkärillä ihan kamalan päänsäryn takia. Minulla ei ole koskaan ollut migreeniä ja satunnaisiin päänsärkyihin on helpotus löytynyt reseptivapaista lääkkeistä. Nyt ei löytynyt. 1,5 vuorokauden kärvistelyn jälkeen raahauduin lääkäriin ja sain migreenilääkkeet, jotka helpottivat hieman oloani. Pahinta tuskaa kesti 3 päivää, mutta voimakasta päänsärkyä  yhtäjaksoisesti 1,5 viikkoa. Virallinen 2 viikon raja ja soitto syöpikselle oli jo melko lähellä. Mieheni kanssa välttelimme aihetta, mutta molemmat laskivat tiivisti päiviä ja mies kyseli huolestuneena vointiani useamman kerran päivässä. Syöpikseltä saadussa lapussa lukee kärjistetysti, että jos sattuu päähän, syöpä on päässä... Nyt olen ollut jo 2 päivää ilman särkylääkkeitä ja olo on suht ok. Ehkä voisin jo ensi viikolla mennä taas rääkkijumppaan. Toivottavasti selvisin säikähdyksellä. Niin moni jälkee...

Taistelu avaruuslimaa vastaan vaati antibioottien lisäksi pari huuhtelukierrosta ja Seroma Cathin eli taas seikkailin muutaman päivän letkurinnassa ja saippuakotelo vyötäröllä. Onneksi minuun luotettiin sen verran, että sain tälläkin kertaa poistaa härvelin itse. Antibioottikuuri loppuu huomenna ja avaruuslima on häädetty ulos. Poskiontelontulehdus ja sen kylkiäisenä tullut yskä piinaavat yhä. Minun pitäisi kuulema varata aika Kirralta leikkauksen suunnittelua varten. Ja PAH! En mene, elleivät itse minua sinne kisko. Jos pääsen takaisin punktio kerran kuukaudessa -rytmiin, tyydyn siihen enkä lähde leikkaukseen ainakaan ennen kesälomaa. Maanantaina minulla oli kaiken avaruuslimahässäkän lisäksi käynti fysiatrian polilla lonkkakivun takia. Tulehdus todettiin kuvissa ja nyt lääkäri totesi aiheelliseksi tuikata kankkuuni kortisonipiikin, joka antaa pitkäaikaisen helpotuksen kipuun ja jomotukseen. Heti seuraavana aamuna oli aika fysioterapeutille käden turvotuksen takia. Oikeasta käsivarr...

Terveisiä Strömsöstä... ja samalla varoitus helposti pahoinvoiville ja piikkikammoisille: ei kannata jatkaa lukemista. Ihan oikeasti. Kuten viimeksi kirjoitun, kävin perjantaina 14.3. punktiossa. Onkalot alkoivat täyttyä melko nopeasti ja jo seuraavana keskiviikkona alkoi pakottaa paikkoja, mutta koska oli matkalle lähtö torstaina heti aamulla, päätin ajatella positiivisesti ja skipata punktion. Noh. Eipä olisi kannattanut. Vajaan kolmen tunnin lento pahensi tilannetta entisestään ja koko pitkän viikonlopun oli pinkeä ja välillä kipeäkin olo eikä oikea käsi liikkunutkaan ihan normaalien ratojen mukaisesti. Ihanan loman jälkeen oli paluu arkeen ja Kirran sijaan lähdin aamutuimaan vesijuoksemaan, jonka ansiosta olo oli parempi. Menin punktioon vasta viime lauantaina ja yllätys oli melkoinen sekä potilaalla, kirurgilla, hoitajalla että sairaanhoitajaopiskelijalta, kun tavallisen kudosnesteen sijaan rinnuksesta punktoitiin keltavihreää paksua limaa 120ml. Tyydyin toteamaan "tällaist...

Taas tapahtuu syöpään liittyvällä rintamalla. Tänään puhelin pirahti kesken seminaarin ja tunnistin numeron HUS:iin kuuluvaksi, joten pakko oli siirtyä ulkopuolelle puhumaan. Muutamassa sekunnissa ehdin jo mielessäni pohtia: "Mitä ihmettä nyt on luvassa? Onkologi soittaa vasta huomenna." Onkologihan (ja minulle vieras sellainen) siellä olikin langan päässä ja soitti jo jostain syystä tänään. Maksassa näkyi vatsan alueen tt-kuvauksessa edelleen tiheä alue, mutta se ei näyttäisi olevan mitään syöpään viittaavaa. Seuraava kontrolli luvassa suunnitelman mukaisesti touko-kesäkuussa. Viime perjantain punktio taisi herättää nukkuvan karhun. Nyt alue on kipeä ja muutamassa päivässä onkalot ovat täyttyneet lähes ennalleen. Lisäksi ilmeisesti rääkkijumpissa olen suututtanut käden lisäksi lähes koko oikean puolen kropasta. Näkyvää turvotusta on käden lisäksi ainakin kyljessä ja lapaluun päällä. Pakko ottaa iisimmin ainakin parin viikon verran. Ensi kuussa on onneksi aika fysioterapeut...

Tänään tuli 2 vuotta täyteen ensimmäisestä rinnanpoistoleikkauksesta. Juhlin sitä rankasti aamusta iltaan...Ohjelmassa oli punktio ja vatsan tt maksassa näkyneiden epäselvyyksien takana. Punktiopolilla oli tuttu lääkäri, joka on aiemminkin ollut muita aktiivisempi pohtimaan vaihtoehtoja nestetulvan pysäyttämiseksi. Olen käynyt viimeksi punktiossa marraskuussa, mutta nyt tuli 100ml ja alue alkoi olla hetkittäin todella kipeä. Tunto palailee edelleen hiljalleen ja välillä on tullut niin pahoja juilimisia sen ja nesteiden takia, että on tehnyt mieli kiroilla, oksentaa jne. Lääkäri paineli aluetta ja kyseli aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Hän perehtyi myös taustatietoihini ja totesi sen jälkeen, että rinta-alue pitäisi leikata kolmannen kerran. Tällä kertaa poistettaisiin nesteonkalo ja ommeltaisiin imutiet kiinni, ettei nestettä kerry enää. Hän olisi halunnut laittaa lähetteen heti eteenpäin. Hän oli sitä mieltä, ettei nesteentulo tule loppumaan itsestään. En vielä antanut lupaa laittaa l...