Olin 35v, kun triplanegatiivinen rintasyöpäni todettiin helmikuussa 2012. Sytostaattihoidoissa kävin 6 kertaa ja sädehoitoa sain 6 viikon ajan. Korjausrakentaminen on ollut vuosien projekti (rasvansiirtoa, implantteja ja useita korjauskierroksia) eikä edennyt suunnitelmien mukaan. Toistaiseksi viimeinen leikkaus oli toukokuussa 2022 ja tatuaatiokin on vihdoin tehty. Uutta 2019: Siskolla rintasyöpä HER2-positiivinen ja ikä 39v - myös tästä siskon luvalla blogissa.
maanantai 1. helmikuuta 2016
Syöpä voitti
Raskas suru. Epäreilu maailma. Ei auttanut lääketiede, taistelutahto tai pääsääntöisesti suositusten mukaan eletty elämä. Rintasyöpä vei 1,5 vuodessa serkkuni. Minua nuoremman, jolla oli paljon pienempiä lapsia. He olisivat tarvinneet vielä pitkään äitiä ja mies vaimoaan. Alkuvuosi on meillä siis menty varsin surullisissa ja vakavissa merkeissä. On keskusteltu paljon isoista asioista. On pohdittu menneitä ja tulevaa. On myös keskusteltu pienistä asioista sekä opetettu koiralle uusia temppuja ja hassuteltu, ettei elämä mene liian vakavaksi. On pakko jatkaa. Haluan jatkaa. Onneksi ollaan menossa kevättä kohti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suosituimmat tekstit
-
Eilen aloitin kortisonikuurin ja tänään sain ensimmäisen kerran Taxotere-sytostaattia suoraan suoneen Syöpiksellä. Varsinainen tiputus kesti...
-
Raskas suru. Epäreilu maailma. Ei auttanut lääketiede, taistelutahto tai pääsääntöisesti suositusten mukaan eletty elämä. Rintasyöpä vei 1,5...
-
11.2.2012 huomasin isohkon patin rinnassa ja toisen kainalossa. Olin jo ehtinyt varata ajan vaihtelevan nuhan vuoksi työterveyslääkärin vast...
-
Yritin sairastumiseni alkutaipaleella saada selville tulevien kuukausien kuluja, mutta en löytänyt kattavaa listaa, joten tässäpä sellainen ...
-
Tänään aamulla minulle oli varattu aika Naistenklinikan osasto 31:lle kirurgille klo 9.30. Kuvittelin olevani pessimisti, kun laitoin parkki...
Hei
VastaaPoistaOlen niin pahoillani surullisista uutisista. Jaksamisia teille. Olen tutustunut blogiisi sairastuttuani rintasyöpään viime vuoden lopulla. Nyt se osoittautui lisäksi saman lajin "nuorten" syöväksi kuin sinulla, vaikka olen jo päälle 5-kymppinen. Osaisinpa suhtautua alkavaan matkaani yhtä positiivisesti kuin sinä. Kerro ihmeessä kuulumisiasi jatkossakin!
Hei,
VastaaPoistaOlen surullinen serkkusi puolesta. Todellakin niin epäreilua !
Olen itse 52 vuotias, ja taistellut ärhäkän ja jo ensimmäisten sytojen aikana uusiutunenn triplani kanssa reilun
vuoden. Enemmän, kuin agressiivinen tautini, minua on rassannut lukuisat hoitovirheet, mm. 3 epäonnistunutta
leikkausta, paikallisen uusiutuman diaknosointi rasvapatiksi ja näin ollen hoidon viivästyminen monta kk, jne.
Suuri kiitos, että olet jaksanut kirjoitella taipaleestasi. Lueskelen tekstejäsi usein, kun haen rohkaisua ja toivoa omaan tilanteeseeni. Yritän myös pysyä positiivisena ja järjissäni tämän paskataudin oikuista huolimatta.
Hyvää, onnellista ja tervettä jatkoa sinulle ! Toivottavasti kirjoitat vielä joskus kuulumisiasi.
terveisin Tiina