perjantai 4. toukokuuta 2012

Toisen sytostaattikierroksen tunnelmia

Vappu meni mukavasti ja tutut oireet alkoivat taas ilmestyä yksi toisensa jälkeen. Tällä kertaa kortisoni on onnistunut hieman häiriköimään jopa yöuniani, mutta onneksi ei joka yö.

Keskiviikkona olin ensimmäistä kertaa lounaalla kodin ulkopuolella ilman lääkärikytköksiä ja oli kyllä ihana nähdä ystävää näiden vakioympyröiden ulkopuolella. Samalla reissulla peruukkini teki ensimmäisen esiintymisensä, eikä toista esiintymistä ole sen jälkeen tullut. Minulla on enää pari hassua hiusta päässä, mutta siltä peruukki tuntui nousevan ylös ja puristi hieman samalla. Nyt hiippailen sellainen leveä hiuspanta päässä, kunnes keksin jonkun paremman vaihtoehdon. Pienen lounasretken päätteeksi hain pojat kotiin ja nukuin kahden tunnin päiväunet.

Eilen olin todella väsynyt ja tokkurainen koko päivän, mutta päätin ottaa riskin ja lähteä nuorten rintasyöpäläisten kahvittelutreffeille. Onneksi lähdin liikkeelle! Aika kului siivillä mukavassa seurassa ja oli kiva saada vaihtaa hoitoputki- ja muita kokemuksia samassa tilanteessa olevien tai olleiden kanssa. Elämäni pyörii tällä hetkellä aika pientä piiriä, joten kaikki pienetkin retket ympyrän ulkopuolelle tekevät hyvää vaikka verottavatkin voimia.

Toinen sytostaattikierros on tuntunut rankemmalta kuin ensimmäinen. Tuntuu, että olen koko ajan lääkepöllyssä (mikä kyllä taitaa pitää paikkaansa :)). Olen alkanut jopa välttelemään autolla ajamista voimakkaan väsymyksen ja heikotuksen vuoksi. Päiväunet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus vaikka nukun pitkiä yöunia. Ruoka maistuu taas pahalta ja kaikki juomasuosikitkin ovat saaneet outoja vivahteita. Jalkapohjissa tuntuu jomottavat ilmatyynyt, vatsa kramppailee ja paikkoja särkee, jne. Seuraavaksi ohjelmassa pakollinen jalkakylpy, rasvaus ja päiväunet. Sitten onkin aika noutaa pojat kotiin ja lähettää heidät jännittävälle retkelle: Pojat pääsevät illalla katsomaan MM-lätkää ihan paikan päälle! Aamulla pojat eivät olisi malttaneet edes lähteä päiväkotiin ja kouluun vaan olisi pitänyt lähteä suoraan Pasilaan odottamaan pelin alkamista. :) Äiti jää vapaaehtoisesti hömöttämään kotisohvalle ja keräämään voimia viikonloppua varten.

1 kommentti:

  1. Kuulostaa aika hurjalta tämä toinen rundi. Kiitos, kun varoitit, osaan olla haalimatta liikoja hommia oman kakkoseni jälkeen.

    Nyt "juhlin" (toin lähileipomosta tuoreen mustikkapullapitkonkin töihin sen kunniaksi!) innoissani sitä, että saan olla viikon ILMAN lääkkeitä! Eilisaamuisen Xelodan jälkeen seuraavat lääkkeet ovat vasta ensi keskiviikkoillan kortisonit. Torstaina on sitten toisen ison sytkyn vuoro - jos ja kun kunto (veriarvot lähinnä) sen sallii, toivottavasti sallii.

    Eilen sovin pomoni kanssa, että jään kesä-heinäkuuksi sairauslomalle. Elokuussa sitten uusin voimin sorvin ääreen, projekti kerrallaan. Toukokuussakin olen välillä sairaus- ym. vapailla. Työyhteisöni on niin mieletön, että työnilo on täällä oikeasti työniloa; kahviporukkani on mahtava tukiryhmä!

    VastaaPoista