En kai vaan intoillut viime viikolla, että suoneni ovat olleet yhteistyökykyisiä? No, eilen onneksi saatiin neula oikeaan osoitteeseen jo toisella yrittämällä. Vaikeuksia on varmasti jatkossakin luvassa, sillä suonet ovat alkaneet piiloutua aika tehokkaasti ja jos vastaaviin piiloutujiin tottunut Syöpiksen hoitaja ei löytä niitä, niin mitenkähän mahdaa käydä paikallisen terveyskeskuksen labrassa? Tuskin maltan odottaa... Ennen seuraaviakin hoitoja joudun taas käymään kahdesti labrassa eli juuri ennen lääkärikäyntiä ja hoitoja edeltävänä arkipäivänä, koska CEX:in seurauksena valkosolut ovat alimmillaan vasta päivien 10-14 aikana (Taxoteressä 7-14) ja siksi halutaan vielä varmistaa niiden palautuminen juuri ennen hoitoja.
Tiputus itsessään sujui hyvin ilman allergisia reaktioita. Tiputusvauhti oli kova: noin 1,5 tunnissa tiputettiin yli litran verran eri nesteitä eli ihan keittosuolaliuosta ja sitten kahta eri sytostaattia eli syklofosfamidia ja epirubisiilia. Näistä jälkimmäinen oli väriltään punaista ja värjäsi myös pissan punaiseksi. Muumi-limsa taitaa olla meillä nyt hetken pannassa. :)
Tiputuksen jälkeen olo oli väsyneempi ja enemmän "hönö" kuin Taxotere-hoitojen jälkeen, joten olin iloinen, että sisko oli mukana ja kuskina. Illalla ja yöllä koko kroppa tuntui ihan spagetilta ja piti ottaa seinistä tukea vessareissuilla. Sain kunnon estolääkityksen pahoinvoinnin varalla ja ainakin toistaiseksi se on toiminut suht hyvin. Oksennus on kurkannut kurkusta vasta 3 kertaa, mutta on suostunut pysymään ainakin vielä toistaiseksi sisällä. Makuaisti ei ole ainakaan vielä vinoutunut yhtä voimakkaasti kuin Taxotere-tiputusten jälkeen. Tästä alkoi taas kunnon lääkeshow. Pitää muistaa ottaa Xelodat, vatsansuojalääkkeet, pahoinvoinninestolääkkeet ja särkylääkkeet. Osa pitää ottaa kerran päivässä, osa kahdesti, osa kolmesti ja osa tarpeen mukaan jne. Onneksi puhelimessa on muistutustoiminto. Lisäksi pitää muistaa edelleen juoda 2-3 litraa per päivä ja tuttuun tapaan rasvailla ahkerasti. Kättäkin pitäisi huoltaa venyttelemällä ja jumppaamalla. Eipähän käy aika pitkäksi.
Yöunet ovat sujuneet vaihteeksi paremmin. Olen nukkunut parit 7-8 tunnin yöunet ja päiväunet päälle. Tänään heräsin jo klo 5, mutta onneksi olin illalla unessa jo puoli kymmenen maissa. Pian olisikin vuorossa aamiainen ja lääkejälkkäri. Sen jälkeen taidan suunnata ulos poikien kanssa, jotta pysyn hereillä päiväuniaikaan asti. Taidamme käväistä kirjastossa, jotta pojilla olisi tarpeeksi lukemista äidin päiväunien ajaksi.
Ps. Olin kovasti toivonut edes pientä matkaa ulkomaille kesälle, mutta se alkaa olla mahdottomuus, koska labroja, lääkärikäyntejä, sytoja ja fysioterapiakäyntejä on ripoteltu iloisesti hieman joka viikolle. Maksimissaan ehdimme enää Tallinnaan tai Tukholmaan. Niinpä keskitin tarmoni syysloman metsästykseen. Nyt on reissu varattu. Sytojen jälkeen aion suunnata taas salille täynnä intoa ja tuhota sytokilot. Siihen asti tyydyn kotona kuntoiluun ja uimiseen. Jos pahoinvointi pysyy kurissa, aion suunnata poikien kanssa tällä viikolla ensimmäistä kertaa uimahalliin leikkauksen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti