keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Rasvansiirtoa kesähelteellä

Siis joo... onhan taas ollut kevät. Uskalsin hypätä uuteen ja olen tyytyväinen. Kiirettä on, mutta painekattilassa olen aina tainnut viihtyä liiankin hyvin. Uusi työ on tuonut paljon uutta. Myös entistä tummemmat silmänaluset, kun tulee venyttyä omasta tahdosta rajalle ja välillä ylikin.

Toissa viikolla tuli kesken työpäivän puhelu, että rasvansiirto on pe 3.6. Sitä ennen mammo, ultra, lääkäri ja labrat. Great! Asiakkailla on tarve saada projektit hyvään lentoon ennen kesää, joten just nyt en malttaisi lähteä telakalle, mutta en jäädä poiskaan operaatiosta. Kävin lääkärin vastaanotolla ja näyttää siltä, että vatsamakkarani on saanut tarkoituksen. Siitä saadaan massaa tissiaihioiksi, joita aletaan rakentaa perjantaina. Liikoja ei saa odottaa, vaan alkuun täytetään kuoppia. Seuraava kierros on suunnitteilla noin kolmen kuukauden päähän ja jossain vaiheessa myöhemmin todennäköisesti enemmänkin täytettä.

Pelottaako? No ei. Luotan ammattilaisiin. Odotan jo innolla kunnon unia perjantaina Jorvissa. Sitten muutama päivä lepoa. Töissä vielä normaalia hulinaa saikun jälkeen kuukauden päivät ennen kesälomaa. Pojat odottavat mielenkiinnolla perjantaita. Pohtivat jo, mitkä lahjat saavat sairaalassa. Meillä on siis traditio, että annan lahjat pojille leikkaukseni jälkeen. Vie mukavasti näköjään edelleen huomiota operaatiosta mukavampiin asioihin. Leffailtaakin suunnittelevat jo perjantaille.

Seuraava vuosikymmen alkaa lähestyä. Kuukauden päästä kokoamme yhteen melkoisen joukon ihmisiä ruoan, juoman ja musiikin voimalla. Serkun menetys vahvisti ajatusta koota joukot kasaan hieman iloisemmissa merkeissä ja yhdistimme mieheni kanssa juhlat vaikka synttäreillämme onkin yli vuosi väliä. Olemme tiiminä partyt ansainneet. Neljä vuotta sitten oli hieman toisenlaiset tunteet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti