Matka sujui ihanasti, mutta kyllä syövän jälkimainingit toivat välillä omat mausteensa reissuun. Vietimme kuukauden aikaa sekä Kanadassa että Usassa. Kanadassa kärvistelin halkeilevien ja kipeiden jalkapohjien kanssa ja pääsin käymään ensiavussakin selvittämässä puktiomahdollisuuksia. Nestettä tuntui oikein ryöpsähtäneen onkaloon pitkän lentomatkan jälkeisinä päivinä. Hintaa punktiolle olisi tullut 375 CADia eli noin 270 euroa ja kun vihdoin sieltä ensiavusta käsin sain yhteyden vakuutusyhtiöön, sain tiedon ettei matkavakuutus välttämättä kata kuluja. Siispä päätin testata onkalon kestävyyttä ja lähteä ensiavusta ilman helpotusta. Nesteentulo onneksi rauhoittui ja loppuloman sujui varsin leppoisasti.
Viime kesänä jätin huvipuistoissa väliin pää alaspäin menevät laitteet, joten tänä kesänä esikoisella oli kova hinku päästä äidin kanssa riekkumaan laitteisiin. Onneksi Usassa huvipuiston kaupasta saa myös särkylääkkeitä, että pysyy pää kasassa lähes 40 asteessa 10 tunnin huvipuistopäivän verran.
Välillä jalkapohjat rauhoittuivat, mutta loppumatkasta niitä alkoi kiukuttaa. Toisessa pottuvarpaassakin taitaa olla taas joku tulehdus, kun jomottaa, turvottaa jne. Pakko varmaan kohta antaa periksi ja mennä punktioon. Samalla taidan pyytää hevoskuurin tulehduksiin tai vaihtoehtoisesti uudet jalat.
Ehkäisykeskustelu onkologin kanssa oli lyhyt ja ytimekäs. Sain lähetteen eteenpäin hormonipoliklinikalle, jonne menen ensi viikolla ellen saa vaihdettua aikaa. Lääkäriaika on taas tietenkin just kivasti keskellä päivää, joten yritän vielä siirtää sitä hieman ja pyytää aamuaikaa. Loman aikana olin saanut myös jo kutsun seuraavaan kontrolliin ensi tammikuulle.
Nesteitä ja jalkaongelmia lukuunottamatta sain viettää rentouttavan loman, joka piti myös paljon touhotusta. Nautimme ystävien seurasta, hyvästä ruoasta ja uusista maisemista. Seikkailimme huvipuistoissa, eläintarhoissa, baseball-ottelussa sekä rodeossa. Myös kodinvaihto sujui erinomaisesti molemmissa päissä. Olimme myös varsin ahkeria shoppailijoita. Pojille ostettiin useat kengät ja kasa vaatteita. Mieskin löysi yhtä sun toista kivaa... ja minä löysin paitoja!!! Siis T-paitoja ja töihin sopivia paitoja neuletakin tai jakun alle. Kerrankin oli vaikea valita eikä ollut pakko ottaa mustaa. Ostin ainakin 10 paitaa. Löysin myös 3 uutta hupparia viime vuonna kulahtaneiden tilalle. Nyt onkin iso ongelma: minne seuraavaksi lomalle? Viimeistään jouluksi olisi kiva keksiä joku reissu joko kotimaan rinteille tai kauemmaksi. Koukut on jo vesillä ensi kesäksi. Jäämme innolla odottamaan, millaisia kodinvaihtoehdotuksia saamme maailmalta. Nyt uskallan suunnitella jo vuoden päähän.
Olin 35v, kun triplanegatiivinen rintasyöpäni todettiin helmikuussa 2012. Sytostaattihoidoissa kävin 6 kertaa ja sädehoitoa sain 6 viikon ajan. Korjausrakentaminen on ollut vuosien projekti (rasvansiirtoa, implantteja ja useita korjauskierroksia) eikä edennyt suunnitelmien mukaan. Toistaiseksi viimeinen leikkaus oli toukokuussa 2022 ja tatuaatiokin on vihdoin tehty. Uutta 2019: Siskolla rintasyöpä HER2-positiivinen ja ikä 39v - myös tästä siskon luvalla blogissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suosituimmat tekstit
-
Eilen aloitin kortisonikuurin ja tänään sain ensimmäisen kerran Taxotere-sytostaattia suoraan suoneen Syöpiksellä. Varsinainen tiputus kesti...
-
Raskas suru. Epäreilu maailma. Ei auttanut lääketiede, taistelutahto tai pääsääntöisesti suositusten mukaan eletty elämä. Rintasyöpä vei 1,5...
-
11.2.2012 huomasin isohkon patin rinnassa ja toisen kainalossa. Olin jo ehtinyt varata ajan vaihtelevan nuhan vuoksi työterveyslääkärin vast...
-
Yritin sairastumiseni alkutaipaleella saada selville tulevien kuukausien kuluja, mutta en löytänyt kattavaa listaa, joten tässäpä sellainen ...
-
Tänään aamulla minulle oli varattu aika Naistenklinikan osasto 31:lle kirurgille klo 9.30. Kuvittelin olevani pessimisti, kun laitoin parkki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti