perjantai 28. syyskuuta 2012

Arki ilman hoitoja

Viimeisestä sädehoidosta on kulunut nyt viikko ja olo alkaa vihdoin parantua. Iso sädetetty alue on alkanut parantumaan eikä kaulallekaan enää satu, jos tuuli puhaltaa siihen. Jokohan pääsisin ensi viikolla urheilemaan? Uskaltaisinkohan jo mainostaa, että kynnetkin ovat jo melko hyvässä kunnossa. Suonetkaan eivät ole enää kipeät, ainoastaan hieman herkät, jos kättä venyttää.

Viikottainen punktio sujui hyvin. Lääkäri muisti minut ja kehui viimeksi antamiani ohjeita. Sain samalla reissulla varattua lääkäriajan lokakuun lopulle. Silloin on tarkoitus päättää tulevasta leikkauksesta ja sen ajankohdasta.

Tällä viikolla yritin tehdä noin 4,5 tunnin työpäivän joka päivä. Ei hyvä idea, sillä kokouksia kertyi sekä aamu- että iltapäivälle ja päiville alkoi huomaamatta kertyä pituutta. Näin syksyllä myös moni projekti on lähdössä käyntiin ja tekisi mieli tarttua niihin täydellä teholla. Jos aiemmin ei meinannut riittää 7,5h/pv, mitenkähän saan 4,5h riittämään. Luulin onnistuvani pitämään päivien pituuden kurissa, joten olin sopinut tällä viikolla joka illalle menoa. Oli jalkapallokokouksia ja vertaistukea sekä nuoremman siskon synttäri-illallinen. Kaikki mukavia menoja, mutta iltaisin olin ihan puhki. Ensi viikosta lähtien työskentelen vain kolmena päivänä viikossa, joten sitten pitäisi jäädä aikaa myös kuntoilulle ja levolle.

Rintasyöpä on taas mediassa esillä seuraavan kuukauden ajan, mutta myös hyviä kirjoja on tarjolla. Muistin vihdoin lainata kirjastosta Merja Aarnipuron kirjoittaman kirjan Rintasyöpävuosi. Suosittelen! Suosittelen myös vertaistuki-iltoja kaikille sairastuneille. Sieltä saa tietoa, uusia ystäviä ja toivoa.

Kiitokset teille kaikille, jotka olette lukeneet tätä blogiani. Sivustolla on käyty jo yli 30 000 kertaa. Välillä unohdan tilittäväni näin julkisesti. Pitäisiköhän joskus lukea nuo kirjoitukset ja sensuroida hieman? Nyt kirjoitustahti alkaa harventua, sillä alan toivottavasti muuntautua takaisin potilaasta säntäileväksi työssäkäyväksi äidiksi.

Ja sitten vielä loppukevennykseksi melkein 4v kummipojan päivän kysymys: Täti, puuttuuko sinulta vieläkin toinen tissi? Ilmeisesti hän odottaa, että tissejä kasvaa kuin sieniä sateella. :)

3 kommenttia:

  1. Mukavaa arkea sinulle! Ihana kun pystyt muokkaamaan tuolla tavalla työaikojasi.Varmaan fiksumpaa pitää kokonaisia vapaapäiviä ja olla kokonaan pois työpaikalta kuin yrittää työskennellä joka päivä muutama tunti.Voimia ja jaksamista! Pidä huolta itsestäsi ja päivittele aina välillä kuulumisia kun jaksat.Annat voimia meille muillekin!:)

    VastaaPoista
  2. En muista kirjailijan nimeä, mutta kirjan nimi on Terveisin äiti!
    Hyvä kirja, suosittelen!

    VastaaPoista
  3. Kiva kuulla, että vaivat alkavat pikku hiljaa hellittää ja arki on lähtenyt sujumaan. :-)

    VastaaPoista