sunnuntai 5. elokuuta 2012

Nyt riittää!

Huomenna aamulla otan viimeiset Xelodat ja äsken pääsin jo poistamaan iltamuistutuksen. Mutta milloin pääsen eroon Xelodan sivuvaikutuksista? Eilen ja tänään on ollut huono olo, kolottaa kaikkialle, pää kipeä, suonet ja koko vasen käsivarsi kipeänä, suolisto ulostuloreitteineen ruvella eikä yöunetkaan ole maittaneet normaaliin tahtiin, joten väsymys piinaa ja hermot menee. Toivoin jo, että nyt alkaisi olla hyvä olo, mutta ei. Elimistö taitaa olla niin väsynyt menneiden kuukausien rääkistä, että tämä viimeinen CEX-kierros on ollut melkein yhtä paha kuin aiemmat Taxotere-kierrokset. Kun CEXin oireisiin lisää vielä irtoilevat varpaankynnet sekä katoavat ripset ja kulmakarvat, alkaa olo olla melko hehkeä. Tulevalla viikolla on varmasti luvassa taas ainakin tuttu selkäkipu ja alta pettävät jalat. Varsin vitsikästä. Pohjalta on hyvä ponnistaa, joten eihän tästä voi olla suunta kuin ylöspäin. Eihän?

6 kommenttia:

  1. Ajattelehan - koko syto-rumba on nyt ohi! Kyllä nämä muutamat päivät tässä vielä menevät vaikka kestämistä niissäkin riittää. Ponnista vielä vähän!

    Ja sädetyshän menee ilman suurempia sivuvaikutuksia (sormet ristissä), voimia!

    VastaaPoista
  2. Ehdottomasti vain ja ainoastaan ylöspäin!

    Xelodat alkavat jo tökkiä meikäläistäkin, vielä olisi 10 päivää jäljellä. Tai ehkä kuitenkin enää 10 päivää, vikat napit nappaan 16.8. aamupalan painikkeeksi. Ikävä ei tule.

    Oma oloni meni taas Emendien ja kortisonien loputtua aika tiukasti alaspäin: kun vielä lauantaina jaksoin keitellä mehuja, teki eilen tiukkaa pysyä hereillä olympialaisia katsoessa. Unentarve on ihan tolkuton, väsymys tekee kiukkuiseksi. Onneksi on mahdollista olla sairauslomalla, ja olenkin, muutaman päivän tosin vain. Torstaina kuvittelen olevani taas elämäni työkunnossa. Olenko, on sitten ihan eri juttu. Kyllä näin pitkä hevoskuuri alkaa viemään voimia ihan väkisin, ainakin hetkeksi. Mutta kyllä me täältä taas noustaan, vaihtoehtoja kun ei kauheasti ole. Hyviä sellaisia ainakaan.

    Tsemppiä jatkoon!

    T. Toinen lähes täysin ripsetön ja kulmaton kynsivaivoista kärsivä; hiuksetkin karisevat taas entistä vinhemmin, voi olla että lähtevät loputkin ihan pian.

    VastaaPoista
  3. Kyyneleet silmissä olen lukenut blogiasi, tulee niin elävästi viime kesä mieleen leikkaus- ja sytostaattihoitoineen. Olet jo voiton puolella, onnea!
    Minulla tuli vasta hoitojen jälkeen voimakas henkinen väsyminen, kun tuntuu että silloin vasta aloin miettimään sitä mitä tauti oikeasti tarkoittaa. Viime syksy ja maaliskuuhun asti tätä vuotta kävin melkoista tunnemyrskyä läpi, mutta selvisin. Tämä kun on läpi käytävä perin pohjin. Minulla tuli vielä 3-4 kk hoitojen päätyttyä niin voimakkaita selkäkipukohtauksia, etten päässyt kävelemään lainkaan. Näitä ei ollus siis hoitojen aikana, mutta nyt ovat jo onneksi hävinneet. Mutta lippu korkealle, vaikka se ei aina helposti sinne nouse. Minulla oli dg:n saadessa 4 lasta (6kk-7 vuotta) ja nuorimmaisen imetys loppui julmalla tavalla rinnan poistoon. Jälkeen päin ajatellen en enää osaa kuvitella mitä elämä olisi ilman tätä tautia.. Kaikki pienet turhat marinat on jääneet ja moni asia tuntuu paljon arvokkaammalta kuin ennen. Voimia sinulle!!!
    Terv. Kyhmyjoutsen

    VastaaPoista
  4. Kiitokset tsemppauksesta! Tänään on taas parempi päivä. :) On tämä vaan sellainen vuoristorata, että välillä on kärsivällisyys koetuksella.

    Tokakertalainen, tsemppiä töihin! Oletko saanut luvan lähteä kokopäiväisesti töihin? Minä jouduin neuvottelemaan lääkärin kanssa, että sain luvan palata edes 60%.

    Kyhmyjoutsen, odotan mielenkiinnolla (lue: kauhulla :)) tulevia kuukausia ja tunteiden ristiaallokkoa. Vaikka olen kiukutellut blogissa, olen muuten pysynyt positiivisena enkä ole ollut ainakaan vielä henkisesti syvissä vesissä tämän kanssa.

    Vielä en ole viisastunut niin, että olisin jättänyt turhia marinoita pois. Tuntuu, että marmatan blogin kautta non-stop. Ehkä rauhoitun sitten, kun projekti on maalissa.

    Tsemppiä myös teille vertaissiskot! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä ole ollenkaan huolissasi marinoista ja sitä paitsi kirjoitat kyllä muustakin!
      Minusta ne marinat tasoittavat tietä meille perästä tulijoille, jotka olemme vielä projektiemme alkutaipaleella. Jos vain kaikki hymistelisivät miten ei tunnu missään ja kaikki on ihan niin kuin olla pitää, miten me sitten yllättyisimmekään omista vastoinkäymisistä ja pahasta olosta.

      On hyvä, että tietää suurin piirtein mitä todennäköisesti tuleman pitää.

      Kiitokset marinoista!

      Poista
    2. Hei taas!

      Joo, ihan luvan kanssa aloitin työt viime viikolla, mutta hyvin ymmärtäväisten pomojen alaisena. Teen nyt neljän kuukauden ajan kahta eri osa-aikatyötä, mikä aiheuttaa omat haasteensa, vaikka ne ovatkin hyvin toisiaan täydentäviä ja teen niitä samassa työhuoneessa.

      Uskon, että töihin paluu tekee myös hyvää monin tavoin, etenkin kun lapsetkin ovat palailemassa kouluihinsa taas pitkän (muttei niin kuuman) kesän jälkeen. Työni on fyysisesti kevyttä akateemista toimistohommaa, toivottavasti lääkkeiden pehmentävät aivot kovenevat taas työkuntoon!

      Poista

Suosituimmat tekstit