perjantai 25. toukokuuta 2012

Kipua ja väsymystä

Eilen tuli sopiva sauma kertoa yhdelle päiväkodin tädille syövästä ja hän ihmetteli, että olenko oikeasti näin ok. Sanoin henkisesti olevani, mutta fyysisesti vointi vaihtelee paljon ja särkylääkkeet auttavat pitkälle. Ei kuulema ole aavistanut mitään, vaikka on nähnyt minua lähes päivittäin päiväkodin pihalla. Oli ihan kiva kuulla näyttävänsä suht normaalilta, vaikka peilikuva aamuisin kertoo jotain ihan muuta.

Tänään on ollut ehkä hankalin aamu tähän mennessä. Sattuu, vääntää, jomottaa ja on huono olo. Edes lämmin aamusuihku ei helpottanut oloa. Voimat on ihan kateissa. Oli pakko myöntää pojillekin aamulla, että äiti on nyt heikkopeikko.

Jos joku kysyy minulta vointia, sanon yleensä että vointi on ollut vaihtelevaa ja olen voinut suht ok. En jaksa käydä koko oirekirjoa läpi ja aika kultaa parin tunninkin takaiset muistot, jos särkylääkkeet helpottavat oloa. Yritän olla hautautumatta huonoon oloon ja haluan ihmisiä tavatessa puhua muustakin kuin omista vaivoistani, vaikka välillä tuleekin aiheesta puhuttua turhankin paljon. Tänään aion ottaa kiltisti kunnolla särkylääkettä, nukkua kunnon päiväunet ja herätä iltapäivällä (ainakin melkein) täynnä energiaa viemään ihanan kummipoikani hänen ensimmäisiin futistreeneihin. Ihanat pojat (omat ja siskon) antavat kummasti energiaa ja saavat minutkin liikkeelle. Ei voi jäädä potemaan ja mököttämään, kun aurinko paistaa ja futiskenttä kutsuu! :)

1 kommentti:

  1. Hei Elina !

    Kiitos blogistasi. Itse olen vasta aloittamassa sytostaatteja kesäkuussa.Toivon, että selviäsin vähillä "vaivoilla" mutta se se nähdään sitten kun hoidot ovat käynnissä.

    On ollut mielenkiintoista seurata blogiasi. Hienoa että sinulla on noin positiivinen asenne, se varmasti auttaa selviytymään säryistä ja kolotuksista paremmin. Ei kannata jäädä sängynpohjalle, varsinkaan näin hienona kesäpäivänä :)

    VastaaPoista

Suosituimmat tekstit