Leikkauksen jälkeisenä yönä nukuin yhteensä noin 5 tuntia, mikä tuntui suht sopivalta määrältä pitkähkön nukutuksen jälkeen. Aamulla olo oli lupaava ja ruokakin maistui kohtalaisen hyvätlä. Aamun aikana sain pariin otteeseen kamalaa vihlontaa imusolmukkeiden alueelle, jossa on dreeniletkun alkupää. Syyksi paljastui dreenin pumppaaminen, joka aiheutti alipainetta ja osui ilmeisesti hermoon.
Lääkäri kävi tervehtimässä ja totesi leikkauksen menneen suunnitellusti ja vointini olevan niin hyvä, että pääsen jo kotiin. Tietokonetomografian tulokset eivät olleet vieläkään saatavilla.
Odottelin aamupäivän ohjeita kotiin ja vihdoin lounaan jälkeen sain ohjeistukset ja pumpulitissin sairaanhoitajalta. Samalla kysyin niitä tt:n tuloksia, johon täti tuumasi, että ne ovatkin jo täältä ja luki avuliaasti lapusta: oikeassa rinnassa lobulaarinen tuumori, jolla läpimittaa 4,5 cm ja kainalossa on multippelit patologiset imusolmukkeet, joista kookkain on läpimitaltaan 2,5 cm. Lisäksi vatsaontelossa on 3,5 x 2,5 cm metaasisuspekti. Tämän jälkeen hän antoi paperit meille ja jatkoi muiden asioiden selittämistä. Varsin asiakaslähtöistä toimintaa... Lisätietoa on luvassa kahden viikon kuluttua lopputarkastuksen yhteydessä, koska lääkäri ei ollut nyt saatavilla. Samainen hoitaja opasti minulle myös käden jumppaliikkeet, koska fysioterapeutti oli unohtanut minut.
Pääsin kuitenkin lähtemään kotiin mieheni kyydissä ja kotimatkalla ihmettelin omaa tyyneyttäni. En edes itkenyt, kun kuulin siitä vatsassa olevasta pesäkkeestä. Osastolle palaan poistattamaan dreeniä ensi viikon alkupuolella. Joudun pistämään Klexanea joka ilta viikon ajan. Sain mukaani maksusitoumuksen silikooniproteesin hankintaan. Isorintaisena en ole ikinä haaveillut silikooneista, mutta kaipa sitä on lähdettävä ostoksille, jotta saan pidettyä ryhdin edes jokseenkin suorassa.
Nyt keskityn leikkauksesta toipumiseen ja yritän kerätä voimia tuleviin koitoksiin.
Voimia tulevaan!
VastaaPoista